Kattie Nielsen ukiuni kingullerni nunatsinneersunik tunisassiornissaq, aallartisaaneq nunatsinnilu misigineqarsinnaasut inerisarsimavai. Taannami Islandimi nunatsinnilu namminersortutut misilittagaqarluarpoq, kujataanilu inuussutissarsiortut nukittuut akornanniilersimalluni.
“Islandimi 2010-mi namminersortutut aallartippunga, angalatitsivik unnuisarfillu ingerlallugit. Aallartikkama oqinnerusutut misigaara, Islandimimi maleruagassat ersaripput, namminersortullu akornanni ikioqatigiilluarneq nalinginnaasuulluni,” Kattie oqaluttuarpoq.
Hotiilimiit, immiorfimmut kimittuunullu
Kattie ilaquttani peqatigalugit 2013-imi Narsamut nuupput, tassani siunertarineqarpoq meeqqat kalaallisut ilikkarnissaat kalaallisullu perorsaariaaseq misigitinnissaa. Hotel Narsaq pisiarinissaanut periarfissinneqaramik pisiarissallugu aalajangerput, tassanngaaniillu suliffeqarfik ineriartorsilluni.
“Uigalu uninnganeq naluarput. Narsami periarfissinneqarpugut ingerlatsisinnaalernissatsinnut taannalu tigulluarnikuuarput,” Kattie Nielsen oqaluttuarpoq.
Imigassamilli tunisassiorneq ajornaatsuinnaanngilaq.
„Inatsisinut, aningaasaqarnermut, sulisunut immikkut ilisimasalinnut tikisitsisinnaaneq, akinullu tunngatillugu aqutsilluarsinnaaneq, aalajaatsumik tunisassiorsinnaanerlu inissinneqaqqaartariaqarput – tamatumalu saniatigut suliffeqarfik kaaviiaartitsisinnaasariaqarluni,“ Kattie nassuiaavoq.
‘Nunatsinnut tikilluaqqusiinnariarluta Budweiserimik tunisisinnaanngilagut’
Kattie imigassamik aalakoornartortalimmik soqutiginnilermat Hollandimut immikkut immioriaatsimik (master destilleritut) 2023/2024-mi ilinniariartorpoq, massakkullu master destilleritut naammassinikuulluni.
Immiaaqqat Qajaq imigassallu kimittuut tigulluarneqarnikuupput, takornariallu amerliartortillugit piumaneqarluartarlutik.
“Takornariat nunatsinnut tikilluaqquutigalugit Budweiserimik kisiat tunisinnaanngilarput. Tunisassianik nunatsinneersunik aamma pisisinnaasariaqarput – misiliillutillu,” Kattie oqarpoq.
Pisussaaffeqarneq — aamma suliffeqarfiup avataani
Kattie Nielsen namminersorluni inuussutissarsiornerup saniatigut Innovation South Greenlandimi siulersuisunut ilaasortaavoq, tassanilu misilittakkanik periusissiornermullu tunngasunik ilisimasaqarnermik tunniussaqartarluni.
“Nunatsinnut nukikka tamaasa atortarpakka. Nunatta ineriartorneranut peqataanera ilisimagakku eqqissiallattarpunga – aamma ilaannikkut ilungersunaraluaraangalluunniit. Ullormut 12-14 tiimit sulisinnaasarpunga meeqqakka, uiga, qanigisakka ikinngutikkalu takorpiarnagit. Tuppallersartarpungalu inuuninni nunatsinni namminersortutut allanngueqataanissannut suliniuteqarama,” Nielsen oqaluttuarpoq.
Aallarnisaasut allat ima kajumissaarpai:
“Tunniutiinnarnak upperalugu ingerlaarit. Nunarput namminersortunik amigaateqaqaaq.”
Kattie Nielsenip takutippaa najukkami innuttaasut piumassuseqarnerat sapiissusiallu Nunatsinni tunisassiornermut, suliffissaqartitsinermut tulluusimaarnermullu qanoq sunniuteqarsinnaasoq.
