Qaqortup mittarfissaata tungaanut aqquserngiortut ulluni makkunani ulapaarput, asfalteeriillutillu titartuisoqaleruttorpoq. Aqqusineq naammassinikutut isikkoqaraluartoq suli sulisut eqqissillutik sulisinnaanertik kissaatigaat. Taamaammat sanaartortuniit aalajangerneqarpoq aqqusineq tamaat oktobarip tallimaat ilanngullugu matoqqassasoq. Tamatuma kingorna illoqarfimmiit sissaq tikillugu ingerlasoqaqqissinnaalerumaarpoq.
Inuilli ataasiakkaat aqqusinermik atuisinnaapput, tassaapput saunamik atuinissamik inniminniisimasut.
– Paasilluarsinnaavarput inuit alapernaallutillu malinnaarusummata โ tamannalu nuannaarutigaarput โ sanaartorfimmili suli suliaqartoqarpoq maskiinarsuillu suli ingerlaartarlutik. Sillimaniarneq eqqarsaatigalugu aqqusinermi ingerlaarnermi maskiinarsuarnik ingerlatsisunut biilertunullu navianartorsiortitsisoqarsinnaanera pillugu sanaartorfimmi ingerlaartoqaqqusaanngilaq, Greenland Airportimi attaveqaqatigiinnermi pisortaq, Mikkel Bjarnรธ Lund oqarpoq.
Mittarfissaq orninneqaqqusaanngilaq
๐ ๐ถ๐๐๐ฎ๐ฟ๐ณ๐ถ๐๐๐ฎ๐พ ๐ผ๐ฟ๐ป๐ถ๐ป๐ป๐ฒ๐พ๐ฎ๐พ๐พ๐๐๐ฎ๐ฎ๐ป๐ป๐ด๐ถ๐น๐ฎ๐พ
Airports sanaatortullu kajumissaarutigaat sissamit sanaartorfiup tungaanut ingerlaartoqartannginnissaa. Aatsaallu mittarfissaq upernaaru 2026-imi ammarpat aqqut ingerlaarfigineqarsinnaalerumaartoq nalunaarutigalugu.
Mittarfissap sanaartornerani paasissutissat:
Illoqarfimmiit mittarfissap tungaanut aqqusineq 7 kilometerisut takitigaaq.
Qaqqaq 2 millionit kubikmeterisut annertutigisoq, tassa containerit 40 fodsitut angitigisut 30.000-it qaartinneqarsimapput.
Ujaqqat/nuna/qaqqat 2,6 millionit kubikmeterit nuunneqarput.
Qaartitsineq annerpaaq 319.000 kubikmeterisut annertutigaaq.
