Aviaja Holm Jensen Great Greenlandimi pisortaanertut nutaatut atorfineqqammerpoq. 32-nik ukioqarluni suliffeqarfimmi siuttuunissaq takorloorsimanngisaannarsimavaa – ukiunili arfineq-marlunni sulereerluni ukiullu affaa pisortaanerugallartutut atorfeqareerluni suliassamut piareersimasutut misigisimavoq.
“32-nik ukioqarlunga pisortanngornissara takorloorsimanngisaannarsimavara,” Aviaja Holm Jensen aallarniiinermini oqaluttuarpoq.
Pisortanngorusulluni qinnuteqarsimalluni nipaatsumik atorsimavaa, suleqataasalu Aviaja pisortanngortussanngortoq paasimmassuk nuannaarsimaqimmata tamanna oqiliallannarsimaqaaq.
-Arlaanik susoqaleraangat pissanganikkaasinnaasarpunga. Suleqatimmalu qisuariaataat takullugu assut oqiliallassimavunga, nuannaangaarmata, Aviaja Holm Jensen oqarpoq.
Great Greenland saqquminerulernissaa anguniarneqassasoq
Suliffeqarfiup annertunerusumik assigiinngiiaarnerunerusumillu nittarsaannissaa anguniagaasa pingaarnerit ilagaat. Great Greenland pillugu ilisimasat nukittorsarneqassapput, ammillu suminngaanneernerat pillugu oqaluttuat siammarterneqassallutik.
„Piniartut oqaluttuaat oqaluttuarinerusariaqarpavut kikkullu amminik tuniniaasarnerat takutinniarlugu, tamanna kinaassutsitsinnut ilaavoq pingaaruteqarluinnartoq,“ Aviaja oqarpoq.
2026-mi ammit pitsaassusaat pingaarnertut sammineqartussasut erseqqissaatigaa. Pitsaanerulersitsiniaaneq amernik nutaanik tigusinermiilli aallartittariaqarpoq amerlu ammerivimmi suliarineqarnerani pitsanngorsaajuarneq qulakkeerneqartussaalluni.
Aviaja Holm Jensenip ulluinnarni sulinermini piniartut tunuliaqutaralugit imminut eqqaasittuaannarpoq. Pisisartut sullinneqarnerat pitsanngorsarniartuarsimavai, aamma piniartut suliffeqarfiullu suleqatigiinnerat pitsanngorsarnissaanut suliniuteqartarsimalluni.
– Nuna tamakkerlugu tunitsiviit 30-t missaanniipput, amernillu pitsaassuseq qaffassagutsigu tigusinermiit aallartittariaqarpugut, tamannalu qulakkeerusuppara, pisortanngorlaaq oqarpoq.
Qaqortumi Great Greenlandimi 23-nik sulisoqarpoq, Upernavimmi tunitsivik (sulisut marluk) Tasiilamilu tunitsivimmi (sulisoq ataaseq). Danmarkimilu sulisut pingasut nittartakkakkut pisinermi ingerlatsineq, nittarsaasineq nunanut allanut tuniniaaneq ingerlappaat.
Ilisimasaqarneq pitsaassuserlu qaffassarneqassapput
Pisortanngortup Great Greenland nalunngilluarpaa immikkoortortaqarfiillu tamangajaasa suliffigisimallugit, ingerlatsinerup, pitsaassutsip pisaqarnerullu imminnut ataqatigiinnerat ersarissumik isiginiarnerusimallugu.
– Great Greenland pillugu assigiinngitsorpassuarnik oqallittoqarsinnaavoq, suleriaaseqarpulli kikkullu tunuliaqutaralugit ilisimavarput. Tamatta piniartut piujuarnissaat tapersersorusupparput, tamannalu siunissami nukittorsarlugulu qulakkeertariaqarparput – puisip amianik tuniniaanikkut tamanna ilaatigut anguniarneqarsinnaavoq, taanna erseqqissaavoq.
Aviaja Holm Jensen piniartut inooriaasianik ilisimasaqarluartuuvoq ineriartortitserusunnermillu aaqqiissutissanillu ujartuiuartuuvoq, maanna Great Greenlandip sumut siunnerfeqarnissaa ukiuni tulliuttuni siuttuuffigisussanngorpaa.
